Rudolf Walter Richard Hess (1894-1987) - valtiomies ja poliitikko Saksassa, varapuheenjohtaja Fuhrer NSDAP: ssä ja Reichsministeriössä.
Vuonna 1941 hän teki soololennon Iso-Britanniaan yrittäen saada britit vakuuttamaan aselepon natsi-Saksan kanssa, mutta epäonnistui.
Brittiläiset pidättivät Hessin ja pidettiin vankilassa sodan loppuun asti, minkä jälkeen hänet siirrettiin Kansainväliseen sotatuomioistuimeen, joka tuomitsi hänet elinkautiseen vankeuteen. Kuolemaansa asti hän pysyi uskollisena Hitlerille ja natsismille. Itsemurhan jälkeen hänestä tuli uusnatsien epäjumala, joka nosti hänet marttyyreiksi.
Rudolf Hessin elämäkerrassa on monia mielenkiintoisia faktoja, joista puhumme tässä artikkelissa.
Joten tässä on lyhyt Hessin elämäkerta.
Elämäkerta Rudolf Hess
Rudolf Hess syntyi 26. huhtikuuta 1894 egyptiläisessä Aleksandriassa. Hän varttui varakkaan baijerilaisen liikemies Johann Fritzin ja hänen vaimonsa Clara Münchin perheessä. Rudolphin lisäksi Hessin perheessä syntyi poika Alfred ja tyttö Margarita.
Lapsuus ja nuoruus
Hessiläiset asuivat merenrannalle rakennetussa ylellisessä kartanossa. Tulevan natsin koko lapsuus vietettiin Aleksandrian saksalaisyhteisössä, minkä seurauksena hän eikä hänen veljensä ja sisarensa eivät olleet yhteydessä egyptiläisiin ja muiden kansallisuuksien ihmisiin.
Perheen pää oli hyvin ankara ja dominoiva henkilö, joka vaati kiistämätöntä tottelevaisuutta. Lapsia kasvatettiin tiukassa kurinalaisuudessa noudattaen tietyn päivän aikataulua. Vuonna 1900 isäni osti tontin Baijerin Reicholdsgrünin kylästä, jonne hän rakensi kaksikerroksisen huvilan.
Täällä hessilaiset lepäsivät vuosittain kesällä, eivätkä joskus lähteneet kylästä kuuden kuukauden ajan. Kun Rudolph oli noin kuusi vuotta vanha, hänen vanhempansa lähettivät hänet paikalliseen protestanttiseen kouluun, mutta myöhemmin hänen isänsä päätti opettaa molempia poikia kotona.
14-vuotiaana Rudolf Hess jatkoi opintojaan Saksan talon poikien sisäoppilaitoksessa. Täällä he antoivat erinomaisen koulutuksen sekä opettivat erilaisia käsitöitä ja opettivat urheilua. Tuolloin nuoren miehen elämäkerta erottui hänen hiljaisuudestaan ja eristyneisyydestään.
Hessistä tuli pian yksi parhaista opiskelijoista. Valmistuttuaan sisäoppilaitoksesta hän tuli Sveitsin korkeakouluun. Täällä hänet koulutettiin kauppaan, pika- ja konekirjoitukseen. Tässä oppilaitoksessa hän kuitenkin opiskeli enemmän isänsä käskystä, joka halusi siirtää yrityksen hänelle eikä yksin.
Ensimmäinen maailmansota (1914-1918) auttoi Rudolphia vapautumaan "kaupallisista joukkovelkakirjoista". Hän oli ensimmäisten joukossa vapaaehtoisia. Vaikka isä vastusti poikansa tällaista päätöstä, nuori mies osoitti tällä kertaa lujuutta eikä vaarantanut vakaumustaan.
Mielenkiintoinen tosiasia on, että Hess kertoi sitten isälleen seuraavan lauseen: "Tänään käskyjä eivät anna liikemiehet, vaan sotilaat." Edessä hän osoitti olevansa rohkea ampuja ja jalkaväki. Hän osallistui vaikeimpiin taisteluihin ja sai toistuvasti vakavia vammoja.
Lokakuussa 1917 Rudolf Hess ylennettiin luutnantiksi, minkä jälkeen hän siirtyi Saksan ilmavoimiin. Hän palveli hävittäjälaivueessa ja sai toisen asteen rautaristin.
Sodalla oli tuhoisa vaikutus perheen aineelliseen hyvinvointiin. Hess vanhemman yritys takavarikoitiin, mikä vaikeutti vaimonsa ja lastensa hoitamista. Sotaveteraaneilla oli oikeus ilmaiseen koulutukseen. Tästä syystä Rudolph tuli Münchenin yliopistoon ekonomistina, josta hän ystävystyi Hermann Goeringin kanssa.
Poliittinen toiminta
Vuonna 1919 Hess osallistui Thule-seuran, saksalaisen okkultistisen ja poliittisen yhteisön kokoukseen. Tässä keskusteltiin ja perusteltiin arjalaisen rodun paremmuudesta muihin nähden sekä antisemitismiin ja nationalismiin. Kokouksissa kuulemansa vaikutti vakavasti hänen persoonallisuutensa muodostumiseen.
Jonkin ajan kuluttua Rudolph tapasi karismaattisen Adolf Hitlerin, joka teki hänestä pysyvän vaikutelman. Miehet löysivät heti keskenään yhteisen kielen.
Hess oli innoittanut Hitlerin tulisia puheita niin, että hän seurasi kirjaimellisesti kantapäänsä ja oli valmis uhraamaan oman elämänsä hänen puolestaan. Marraskuussa 1923 natsit yrittivät tarttua valtaan, joka meni historiaan olutputschina.
Putch kuitenkin tukahdutettiin, ja monet sen järjestäjistä ja osallistujista pidätettiin. Tämän seurauksena Hitler ja Hess vangittiin Landsbergin vankilaan. Mielenkiintoinen tosiasia on, että juuri täällä Kolmannen valtakunnan tuleva päällikkö kirjoitti suurimman osan kirjastani "Taisteluni".
On syytä huomata, että vankeja pidettiin erittäin leutoissa olosuhteissa. He voivat esimerkiksi kokoontua pöytään ja keskustella poliittisista aiheista. Näiden keskustelujen aikana Rudolph alkoi ihailla Hitleriä vielä enemmän. On utelias, että Hess kirjoitti monet luvut kamppailustani ja toimi myös kirjan toimittajana.
Vangit vapautettiin tammikuussa 1925. Rudolph suostutteli Adolfin tulemaan hänen sihteerinsä. On tärkeää huomata, että suorien tehtäviensä lisäksi Hess hoiti myös pomonsa ruokavaliota ja rutiinia. Elämäkerran kirjoittajat sanovat, että suurelta osin hänen ansiostaan Fuhrerista tuli valtionpäämies vuonna 1933.
Kun natsit tulivat valtaan, Hitler teki Rudolfista ensimmäisen sijaisensa. Hess opetti puolueen jäseniä tiukaan kurinalaisuuteen ja kehotti myös torjumaan tupakointia ja juomista. Hän kielsi natseilta läheiset suhteet juutalaisiin. Lisäksi hän joutui vainoamaan näitä ihmisiä, mikä johti Nürnbergin rodulakien syntymiseen (1935).
Joka vuosi Kolmas valtakunta muuttui yhä militarisoituneemmaksi ja taloudellisesti vahvemmaksi maaksi. Fuehrer ilmoitti tarpeesta valloittaa uusia alueita, minkä vuoksi natsit alkoivat valmistautua toiseen maailmansotaan (1939-1945).
Saksan johtaja piti Britanniaa luotettavana liittolaisena ja tarjosi siksi britteille sopimuksen allekirjoittamista: Saksan pitäisi saada määräävä asema Euroopassa ja Britannian palauttaa saksalaiset siirtomaat. On syytä huomata, että natsi piti Yhdistyneen kuningaskunnan asukkaita sukulaisena "arjalaisena".
Neuvottelut olivat umpikujassa, jonka jälkeen Rudolf Hess suunnitteli "rauhanoperaation". 10. toukokuuta 1941 hän lensi salaa Skotlantiin tavoitellakseen brittien tukea. Avustajiensa välityksellä hän pyysi ilmoittamaan Hitlerille toiminnastaan, kun hän oli lähtenyt Saksasta.
Saavutettuaan Skotlannin länsirannikolle hän alkoi etsiä kartalle merkittyä laskeutumislistaa. Hän ei kuitenkaan löytänyt häntä, mutta päätti poistaa.
Laskuvarjohyppyn aikana Rudolf Hess löi nilkansa voimakkaasti koneen hännään, minkä seurauksena hän menetti tajuntansa. Hän tuli laskeutumisen jälkeen itselleen armeijan ympäröimänä.
Kun Fuehrerille ilmoitettiin tapahtuneesta, se raivostutti häntä. Hessin holtiton teko vaarantaa liittolaisiin luodut yhteydet. Raivoissaan Hitler kutsui Rudolphia hulluksi ja petturiksi Saksaan.
Luotsin "rauhantehtävänä" oli saada Churchill vakuuttamaan sopimus kolmannen valtakunnan kanssa, mutta siitä ei tullut mitään. Tämän seurauksena Hessin toimet olivat täysin hyödyttömiä.
Päätelmät ja oikeudenkäynti
Pidätyksensä jälkeen Rudolphia kuulusteltiin noin neljä vuotta. Elämäkerransa aikana vanki yritti itsemurhaa kolme kertaa ja alkoi osoittaa merkkejä mielenterveydestä. Mielenkiintoinen tosiasia on, että kun hänet vietiin Nürnbergin oikeudenkäyntiin, hän oli amnesiatilassa.
Lokakuussa 1946 tuomarit tuomitsivat Hessin elinkautiseen vankeuteen ja syyttivät häntä useista vakavista rikoksista. Vuotta myöhemmin hänet vietiin Spandaun vankilaan.
60-luvulla Rudolfin sukulaiset vaativat hänen ennenaikaista vapauttamistaan. He väittivät, että hän oli olosuhteiden uhri ja että häntä pidettiin vaikeissa olosuhteissa.
Tuomioistuin kieltäytyi vapauttamasta Hessiä. Vanki itse ei kuitenkaan halunnut vapautua tällä tavoin sanoen: "Kunniani minulle on korkeampi kuin vapaus." Elämänsä loppuun asti hän pysyi uskollisena Hitlerille eikä myöntänyt syyllisyyttään.
Henkilökohtainen elämä
Vuoden 1927 lopussa Rudolf Hess meni naimisiin Ilse Prelin kanssa. Hän rakasti vaimoaan kovasti ja jopa kirjoitti hänelle runoja. Kirjeessään ystävälleen Ilsa kuitenkin sanoi, että hänen aviomiehensä toimi huonosti avioliittotehtävissään.
Mielenkiintoinen tosiasia on, että tässä avioliitossa ensimmäinen ja ainoa lapsi, Wolf Rüdiger Hess, syntyi vasta 10 vuotta puolisoiden häiden jälkeen. Hessin aikalaiset epäilivät natsien olevan homoja. Kuitenkin, oliko todella vaikea sanoa.
Kuolema
Rudolf Hess teki itsemurhan 17. elokuuta 1987 ripustamalla itsensä vankilakammioon. Kuolemansa aikaan hän oli 93-vuotias. Vuoteen 2011 saakka natsien ruumis lepäsi luterilaisessa hautausmaalla, mutta tontin vuokrasopimuksen päättyessä Hessin jäännökset tuhkailtiin ja tuhka levitettiin meren yli.
Kuva: Rudolf Hess