Augusto José Ramon Pinochet Ugarte (1915-2006) - Chilen valtiomies ja armeijan johtaja, kenraalikapteeni. Hän tuli valtaan vuoden 1973 sotilaallisessa vallankaappauksessa, joka kaatoi presidentti Salvador Allenden sosialistisen hallituksen.
Pinochet oli Chilen presidentti ja diktaattori vuosina 1974-1990. Chilen asevoimien komentaja (1973-1998).
Pinochetin elämäkerrassa on monia mielenkiintoisia faktoja, joista puhumme tässä artikkelissa.
Joten, ennen kuin olet lyhyt elämäkerta Augusto Pinochetista.
Pinochetin elämäkerta
Augusto Pinochet syntyi 25. marraskuuta 1915 Chilessä Valparaisossa. Hänen isänsä, Augusto Pinochet Vera, työskenteli sataman tulleissa, ja hänen äitinsä, Avelina Ugarte Martinez, oli mukana kasvattamassa 6 lasta.
Lapsena Pinochet opiskeli Pyhän Rafaelin seminaarin koulussa, osallistui Marista-katoliseen instituuttiin ja Valparaison seurakuntakouluun. Sen jälkeen nuori mies jatkoi opintojaan jalkaväkikoulussa, jonka valmistui vuonna 1937.
Elämäkerran aikana vuosina 1948-1951. Augusto opiskeli korkeakouluissa. Pääpalveluksensa lisäksi hän osallistui myös opetustoimintaan armeijan oppilaitoksissa.
Sotilaspalvelu ja vallankaappaus
Vuonna 1956 Pinochet lähetettiin Ecuadorin pääkaupunkiin luomaan sotilaallinen akatemia. Hän asui Ecuadorissa noin 3 vuotta, minkä jälkeen hän palasi kotiin. Mies siirtyi itsevarmasti uraportaita ylöspäin, minkä seurauksena hänelle uskottiin johtaa koko divisioonaa.
Myöhemmin Augustolle uskottiin Santiagon sotakorkeakoulun apulaisjohtajan tehtävä, jossa hän opetti opiskelijoille maantiedettä ja geopolitiikkaa. Pian hänet ylennettiin prikaatikenraaliksi ja nimitettiin intendentin virkaan Tarapacan maakunnassa.
70-luvun alussa Pinochet oli jo johtamassa pääkaupungin armeijan varuskuntaa, ja Carlos Pratsin erottua hän johti maan armeijaa. Mielenkiintoinen tosiasia on, että Prats erosi armeijan vainon seurauksena, jonka Augusto itse järjesti.
Tuolloin Chile oli täynnä mellakoita, jotka saivat vauhtia joka päivä. Tämän seurauksena osavaltiossa tapahtui vuoden 1973 lopussa sotilaallinen vallankaappaus, jossa Pinochetilla oli yksi keskeisistä rooleista.
Jalkaväen, tykistön ja ilmailun avulla kapinalliset ampuivat presidentin residenssiin. Ennen tätä armeija sanoi, että nykyinen hallitus ei noudata perustuslakia ja johtaa maata kuiluun. On utelias, että ne upseerit, jotka kieltäytyivät tukemasta vallankaappausta, tuomittiin kuolemaan.
Hallituksen onnistuneen kaatamisen ja Allenden itsemurhan jälkeen muodostettiin sotilasjunta, joka koostui amiraali José Merinosta ja kolmesta kenraalista - armeijaa edustavista Gustavo Li Guzmanista, Cesar Mendozasta ja Augusto Pinochetista.
Neljännekset hallitsivat Chileä 17. joulukuuta 1974 saakka, minkä jälkeen hallitus luovutettiin Pinochetille, josta ensisijaisen sopimuksen rikkomisen jälkeen hänestä tuli ainoa valtionpäämies.
Hallintoelin
Ottaen vallan omiin käsiinsä Augusto eliminoi vähitellen kaikki vastustajansa. Jotkut yksinkertaisesti erotettiin, kun taas toiset kuolivat salaperäisissä olosuhteissa. Tämän seurauksena Pinochetista tuli itse asiassa autoritaarinen hallitsija, jolla oli laajat valtuudet.
Mies henkilökohtaisesti hyväksyi tai kumosi lait, ja valitsi myös tuomarit, joista hän piti. Siitä hetkestä lähtien parlamentilla ja puolueilla ei enää ollut mitään roolia maan hallinnassa.
Augusto Pinochet ilmoitti sotatilalain käyttöönotosta maassa ja sanoi myös, että chileläisten tärkein vihollinen on kommunistit. Tämä johti massiiviseen sortoon. Chilessä perustettiin salaisia kidutuskeskuksia ja rakennettiin useita keskitysleirejä poliittisille vangeille.
Tuhannet ihmiset kuolivat "puhdistusten" aikana. Ensimmäiset teloitukset tapahtuivat aivan Santiagon kansallisstadionilla. On syytä huomata, että Pinochetin määräyksestä paitsi kommunistit ja oppositiojohtajat, myös korkeat virkamiehet tapettiin.
Mielenkiintoista on, että ensimmäinen uhri oli sama kenraali Carlos Prats. Syksyllä 1974 hänet ja hänen vaimonsa räjäytettiin autoonsa Argentiinan pääkaupungissa. Sen jälkeen Chilen tiedustelupäälliköt jatkoivat pakenevien virkamiesten karkottamista eri maissa, mukaan lukien Yhdysvallat.
Maan talous on siirtynyt kohti suhdetta markkinoihin. Tällä hetkellä elämäkerrassaan Pinochet vaati Chilen muuttamista osavaltioksi, ei proletaariksi. Yksi hänen kuuluisista lauseistaan kuuluu seuraavasti: "Meidän on huolehdittava rikkaista, jotta he antavat enemmän."
Uudistukset johtivat eläkejärjestelmän uudelleenorganisointiin jakojärjestelmästä rahastoituun järjestelmään. Terveydenhuolto ja koulutus menivät yksityisiin käsiin. Tehtaat ja tehtaat joutuivat yksityishenkilöiden käsiin, mikä johti liiketoiminnan laajentumiseen ja laajaan spekulaatioon.
Viimeinkin Chilestä tuli yksi köyhimmistä maista, jossa sosiaalinen eriarvoisuus kukoisti. Vuonna 1978 YK tuomitsi Pinochetin toiminnan antamalla vastaavan päätöslauselman.
Tämän seurauksena diktaattori päätti järjestää kansanäänestyksen, jonka aikana hän voitti 75% kansanäänestyksestä. Niinpä Augusto osoitti maailman yhteisölle, että hänellä on suuri tuki maanmiehiltään. Monet asiantuntijat sanoivat kuitenkin, että kansanäänestystiedot olivat väärennettyjä.
Myöhemmin Chilessä kehitettiin uusi perustuslaki, jossa muun muassa presidentin kausi alkoi olla kahdeksan vuotta, ja mahdollisuus valita uudelleen. Kaikki tämä herätti entistä suurempaa suuttumusta presidentin maanmiehissä.
Kesällä 1986 tapahtui yleislakko eri puolilla maata, ja saman vuoden syksyllä yritettiin Pinochetin elämää, mikä ei onnistunut.
Diktaattori laillisti poliittisen puolueen ja valtuutetut presidentinvaalit kasvavan vastustuksen edessä.
Tällaiseen päätökseen Augusto oli jollain tavalla saanut aikaan tapaamisen paavi Johannes Paavali II: n kanssa, joka kutsui hänet demokratiaan. Haluakseen houkutella äänestäjiä hän ilmoitti korottavansa eläkkeitä ja palkkoja työntekijöille, kehotti yrittäjiä alentamaan välttämättömien tuotteiden hintoja ja lupasi myös talonpojille maanosuuksia.
Nämä ja muut "tavarat" eivät kuitenkaan voineet lahjoittaa chileläisiä. Tämän seurauksena lokakuussa 1988 Augusto Pinochet erotettiin presidenttikunnasta. Tämän lisäksi 8 ministeriä menetti virkansa, minkä seurauksena valtiovarustukseen tehtiin vakava puhdistus.
Radio- ja TV-puheissaan diktaattori piti äänestystuloksia "chileläisten virheinä", mutta sanoi kunnioittavansa heidän tahtoaan.
Vuoden 1990 alussa Patricio Aylvin Azokarista tuli uusi presidentti. Samanaikaisesti Pinochet pysyi armeijan komentajana vuoteen 1998 asti. Samana vuonna hänet pidätettiin ensimmäistä kertaa ollessaan Lontoon klinikalla, ja vuosi myöhemmin lainsäätäjältä riistettiin koskemattomuus ja hänet kutsuttiin vastuuseen lukuisista rikoksista.
16 kuukauden kotiarestin jälkeen Augusto karkotettiin Englannista Chileen, jossa rikosasia aloitettiin entistä presidenttiä vastaan. Häntä syytettiin joukkomurhasta, kavalluksesta, korruptiosta ja huumekaupasta. Syytetty kuoli kuitenkin ennen oikeudenkäynnin alkua.
Henkilökohtainen elämä
Verisen diktaattorin vaimo oli Lucia Iriart Rodriguez. Tässä avioliitossa pariskunnalla oli 3 tytärtä ja 2 poikaa. Vaimo tuki täysin aviomiehensä politiikassa ja muilla aloilla.
Pinochetin kuoleman jälkeen hänen sukulaisiaan pidätettiin monta kertaa varojen säilyttämisen ja veronkierron vuoksi. Kenraalin perinnäksi arvioitiin noin 28 miljoonaa dollaria, lukuun ottamatta valtavaa kirjastoa, joka sisälsi tuhansia arvokkaita kirjoja.
Kuolema
Viikkoa ennen kuolemaansa Augusto sai vakavan sydänkohtauksen, joka osoittautui hänelle kohtalokkaaksi. Augusto Pinochet kuoli 10. joulukuuta 2006 91-vuotiaana. On utelias, että tuhannet ihmiset menivät Chilen kaduille, jotka näkivät innokkaasti miehen kuoleman.
Oli kuitenkin monia, jotka surivat Pinochetia. Joidenkin lähteiden mukaan hänen ruumiinsa poltettiin.
Pinochet-valokuvat
